Ylellisten kellojen maailma on vuosien ajan perustunut varovaisuuteen. Muutokset ovat olleet hitaita, mallit konservatiivisia ja kokeilut enemmänkin symbolisia kuin mullistavia. Siksi onkin yllättävää, mitä kaksi täysin erilaista brändiä – Rolex ja Louis Vuitton – esittelevät vuonna 2026. Molemmat tarttuvat väreihin, tunteisiin ja muotoihin, joita olisi vielä hiljattain pidetty alalla mahdottomina. Uudet Rolex- ja LV-kellot rikkovat rohkeasti sääntöjä ja luovat uusia trendejä!
Rolex Oyster Perpetual 36 Jubilee Dial – klassikko, joka yllättäen lakkaa olemasta rauhallinen
Uusi Rolex Oyster Perpetual 36 Jubilee Dial on kello, joka ensi silmäyksellä rikkoo omia sääntöjään. Tyypillisen brändin hillityn tyylin sijaan saamme värikkään kellotaulun, jossa toistuu teksti ”ROLEX”. Inspiraatio juontaa juurensa 70- ja 80-lukujen malleihin, mutta lopputulos on huomattavasti intensiivisempi kuin mikään, mitä brändi on esitellyt viime vuosikymmeninä.
Tämän visuaalisen muutoksen taustalla ei kuitenkaan piile teknistä vallankumousta. Sisällä toimii luotettava Rolex Caliber 3230 -koneisto, eli automaattikoneisto ilman päivyriä, joka tarjoaa noin 70 tunnin käyntivaran ja korkean käyntitarkkuuden. Sisältä klassinen Rolex, mutta ulkoisesti täysin erilainen tarina.
Kellonkuori, jonka halkaisija on 36 mm, pysyy uskollisena Oyster Perpetual -malliston linjalle, samoin kuin teräsranneke ja korkea vedenkestävyys. Erona on se, että kaikki on alistettu kellotaululle, joka ei enää ole vain tausta, vaan nousee pääosaan.
Mallin hinta pysyy noin 6750 dollarissa, mikä tekee siitä muodollisesti ”aloitustason” Rolexin. Käytännössä saatavuus tulee kuitenkin olemaan rajallinen ja kysyntä ylittää reilusti tarjonnan, mikä on jo muodostunut normiksi merkin erottuvampien mallien kohdalla.
Louis Vuitton Tambour Taiko Arty Automata – kello, joka ei näytä aikaa, vaan esityksen
Louis Vuitton Tambour Taiko Arty Automata menee vielä pidemmälle. Tämä on projekti, joka käytännössä lakkaa olemasta perinteinen kello ja muuttuu mekaaniseksi esitykseksi, joka käynnistetään pyynnöstä.
Kun painat kirjekuoren painiketta, käynnistyy animaatiojakso: kellotaulun osat liikkuvat, kukat pyörivät vastakkaisiin suuntiin ja tekstit muuttavat muotoaan. Koko kokonaisuus on suunniteltu kuin miniatyyriteatteri, jossa aika on vain tekosyy liikkeen esittämiselle.
Rakenteen sydämenä toimii kaliiperi LFT AU05.01, jossa on lentävä tourbillon ja yli 360 osaa. Koneisto on monimutkainen, mutta sen rooli poikkeaa perinteisistä kelloista. Kyse ei ole pelkästään ajan mittaamisen tarkkuudesta, vaan mahdollisuudesta luoda animaatioita, joilla on puhtaasti taiteellinen luonne.
Suurimman vaikutuksen tekee kuitenkin kellotaulu. Se koostuu useista kerroksista, jotka on valmistettu käsin emalilla ja jalokiviseppien tekniikoilla, ja sen luominen vie satoja tunteja. Joissakin yksityiskohdissa on käytetty jopa luonnonmateriaaleja, kuten höyheniä, mikä tuo suunnittelun entistä lähemmäs taidemaailmaa kuin kellosepäntyötä.
Hinta, joka on noin 490 tuhatta euroa, sekä erittäin rajoitettu tuotanto tekevät siitä tuotteen, joka ei ole markkinoilla perinteisessä mielessä. Kyseessä on keräilyesine, joka valmistetaan tilauksesta ja on tarkoitettu hyvin rajatulle ostajakunnalle.
Miksi nämä kellot rikkovat sääntöjä
Molempia malleja, vaikka ne kuuluvat täysin eri maailmoihin, yhdistää yksi asia: perinteisestä kellon käsityksestä työkaluna on luovuttu.
Rolex, brändi, joka yhdistetään kurinalaisuuteen ja pidättyväisyyteen, uskaltaa yllättäen visuaalisen kokeilun. Väri ja kuvio eivät enää ole vain lisäyksiä. Ne ovat nyt suunnittelun keskiössä. Edelleen kyseessä on luotettava koneisto ja käytännöllinen luonne, mutta muoto ei enää pysy turvallisena.
Louis Vuitton menee vielä pidemmälle. Tässä tapauksessa kello menettää perinteisen käyttötarkoituksensa ja muuttuu tunteiden sekä liikkeen välittäjäksi. Mekanismi ei ainoastaan mittaa aikaa, vaan myös ”soittaa” sitä visuaalisesti.
Onko tämä 90-luvun estetiikan paluu?
Tässä tyylin paluussa voi nähdä kaikuja 90-luvulta, jolloin luksus ja design olivat rohkeampia, vähemmän pidättyväisiä ja usein kokeilevia. Nykyiset projektit eivät suoraan kopioi tuon ajan estetiikkaa, vaan omaksuvat sen hengen: suuremman vapauden, rohkeuden ja halun erottua joukosta.
Ero on siinä, että nykyaikainen luksus on paljon tarkemmin hallittua. Se ei ole kaaosta, vaan tarkasti suunniteltua ylellisyyttä.
Uudet Rolexin ja LV:n kellot. Kaksi erilaista vastausta samaan hetkeen
Rolex osoittaa, että jopa kaikkein konservatiivisin brändi voi avautua väreille ja leikitellä muodoilla menettämättä kuitenkaan omaa identiteettiään. Louis Vuitton puolestaan todistaa, että kelloa voidaan pitää pienenä teatterilavana, jolla koneisto muuttuu performatiiviseksi taiteeksi.
Molemmat lähestymistavat ovat erilaisia, mutta johtavat samaan johtopäätökseen. Luksus vuonna 2026 ei ole enää hiljaista. Siitä tulee näkyvää, rohkeaa ja yhä vähemmän ennustettavaa.
